Ruka-Kuusamoa on menneinä vuosikymmeninä kutsuttu ”Suomen Sveitsiksi” osoituksena kauniista vesistöistä, tuntureista ja vaaroista. Nämä vetovoimatekijät ja niiden äärellä koetut ikimuistoiset elämykset houkuttelevat alueelle matkailijoita yhä 2020-luvulla.
Vastuullisuus Ruka-Kuusamossa
Sustainable Travel Finland – polku kestävään matkailuun
Viime vuodet ovat olleet Kuusamon matkailulle hyviä kasvun vuosia, jolloin elinkeino on saanut kukoistaa tarjoten runsaasti palveluita sekä aktiviteetteja kotimaisille ja kansainvälisille matkailijoille. Sosiaalisen median upeat lumi- ja luontokuvat ovat entisestään lisänneet kohteemme ja kansallispuistojen houkuttelevuutta. Ihmisellä on luontainen halu matkailla ja tutkia uutta, mutta matkailun kasvaessa törmäämme yhä useammin kysymyksiin myös matkailun vastuullisuudesta.
Ruka-Kuusamon matkailualue haluaa toimia vastuullisesti ja näin turvata kansallispuistojen luonnon, paikallisen kulttuurin ja kauniiden maisemien säilymisen puhtaana ja elinvoimaisena tuleville sukupolville. Meidän tulee toimia niin, että vielä satojen vuosien kuluttuakin alueemme houkuttelee luontoa rakastavia ihmisiä luokseen lomailemaan ja nauttimaan vuodenaikojen vaihtelusta ja niihin liittyvistä luonnonilmiöistä.
Mitä sitten on kestävä matkailu?
Visit Finland julkaisi vuonna 2019 ohjelman ”Sustainable Travel Finland”, ohjenuoraksi koko Suomen matkailun kestävälle kehitykselle. Ruka-Kuusamo, Salla, Posio ja Pyhä-Luosto lähtivät ohjelmaan mukaan ensimmäisten kohteiden joukossa Itä-Lapin pilottialueena. STF-ohjelma on antanut matkailun kestävälle kehitykselle selkeän polun, jota pitkin niin matkailualueet kuin yksittäiset yrityksetkin voivat kulkea kehittäen toimintaansa yhä vastuullisempaan suuntaan.
Rukakeskus on toiminut oman vastuullisuusohjelmansa mukaan jo vuodesta 2008. Alueen kansallispuistot ovat vaalineet monimuotoisen luonnon ja kulttuurin suojelua aina ensipäivistään lähtien (Oulangan kansallispuisto 1956, Riisitunturin kansallispuisto 1982 ja Hossan kansallispuisto 2017). Uuden vuosikymmenen alussa yhä useampi yritys on päättänyt lähteä kehittämään toimintaansa kohti kestävämpää arkea.
Kuinka vastuulliset teot näkyvät alueella vieraileville matkailijoille?
Konkreettisimmat asiat näkyvät paljaalla silmällä, kuten säilölumikasat Saaruassa. Tämä viime vuosien aikana kehitetty innovaatio takaa laskettelukauden aloituksen jo lokakuun alussa ja vähentää merkittävästi lumen tykitykseen käytettävää energiaa ja vettä. Liikkumisen ilman omaa autoa mahdollistaa vihreällä sähköllä pyörivä maisemagondoli, hiilineutraalit ski- ja lentokenttäbussit sekä kesäisin retkeilijöitä palvelevat kansallispuistobussit.
Matkailijoita kehotetaan kierrättämään jätteensä ja syksyllä 2019 aloitettiin biojätteen keräys Rukan kylässä ensimmäisenä matkailukohteena Pohjois-Suomessa. Harvaan asutuilla pohjoisen seuduilla kierrätys on haaste, johon pyritään vastaamaan tulevaisuudessa.
Vuonna 2016 rakennettiin uusi jätevedenpuhdistamo, joka käyttää korkeatasoista teknologiaa jätevesien käsittelyyn. Lisäksi Rukan alueen ja Kuusamon keskustan kaukolämpö tuotetaan lähes täysin biopolttoaineilla.
Yhä useampi Kuusamon maaseutukylien kyläkouluista ja vanhoista rajavartioasemista on saanut uuden elämän, luoden kulttuurihistoriaa vaalivat puitteet perheyritysten tarjoamille matkailupalveluille.
Ruka-Kuusamon matkailualueen tavoitteena on saavuttaa Visit Finlandin Sustainable Travel Finland -ohjelman aluesertifiointi. Ohjelman kriteerinä on, että yli puolet alueen matkailuyrityksistä noudattaa kestävän matkailun toimintatapoja, todistetusti ja sertifioidusti. Tämä vaatii koko matkailualueen yhteistä mukanaoloa, valmiutta ajatella uudella tavalla sekä kehittää omaa toimintaansa mitaten oman yrityksensä kestävyyttä mm. hankintojen, veden- ja sähkönkulutuksen sekä työntekijöiden hyvinvoinnin osalta.
Uskomme vahvasti, että tämä mielenkiintoinen kehitystyö kantaa pitkälle tulevaisuuteen ja tuo Ruka-Kuusamon kestävällä tavalla entistä houkuttelevammaksi tämän päivän ja tulevaisuuden matkailijoille.
Lue lisää:
Vastuullista matkailua Ruka-Kuusamossa
Julkaistu: 14.8.2020
Teksti: Tessa Suopanki
Kuvat: Salla Karhumaa