Rukan hiihtokeskuksen perustamisesta tuli vuonna 2024 kuluneeksi tasan 70 vuotta. Tänä päivänä Ruka kuuluu Suomen suosituimpien matkakohteiden joukkoon, mutta ilman erästä espoolaista lääkäriä Rukan tarina voisi olla hyvin toisenlainen.
Ensimmäinen rinne perustetaan huhtikuun hangilla 1954
–Osmo hei, kyllä tuo rinne näyttää epäilyttävän jyrkältä!
–Älähän veikkonen huoli, kyllä siitä laskemaan ainakaan pääsee hyvinnii!
Keskustelu käytiin aurinkoisilla keväthangilla 20.4.1954, kun Osmo Saastamoinen ja Kalevi Routala nousivat ylös Rukan rinnettä. Sitten Saastamoisen vesuri heilahti ja ensimmäiselle rinteelle alkoi avautua tilaa. Rukan hiihtokeskuksen tarina oli virallisesti alkanut.
Kuva: Kisahuuma oli korkealla Rukan ensimmäisissä pujottelukisoissa pääsiäisenä 1955, vain vuosi rinteen perustamisen jälkeen.
Saastamoinen jää historiaan miehenä, joka aloitti Rukan hiihtokeskuksen rakentamisen. Hänen johdollaan ryhdyttiin myös Rukahovin rakentamiseen, ja rinteille saatiin Suomen ensimmäinen Doppelmayrin ankkurihissi.
Hissiyhtiön omistaja, jo 72-vuotias Emil Doppelmayr saapui Rukalle heinäkuussa 1960 ja näki heti Rukan kehityspotentiaalin. Doppelmayr ennustikin, että paikalla olisi kymmenen vuoden päästä kymmenen hissiä ja kaksi hotellia. Saastamoinen ihmetteli ennustusta, mutta se toteutui kyllä, vaikkakin hieman myöhemmin kuin itävaltalainen bisnesmies oli ennakoinut.
Kävi nimittäin niin, että 60-luvun alussa saapui tunturiin eräs toinenkin herrasmies, joka tunnisti Rukan kasvumahdollisuudet. Hän oli espoolainen lääkäri Juhani “Jussi” Aho.
Kuva: Juhani Aho työmaavisiitillä yhdellä monista Rukan rakennusprojekteista
Ahon aika alkaa
Jussi oli tuttu näky Kitkan kalavesillä ja Rukahovissa, josta Aho omisti jo huoneen numero 15.
Silloinen Rukahovi oli Jussin mukaan “pieni ravintola ja muutama huone, jota yks sun toinen yritti vetää, ja yritys oli koko ajan horjumassa konkurssiin.”
– Mä lähin sitä tutkimaan ja siihenhän se päättyi, että huomasin yks kaks olevani sen konkurssipesän omistaja. Sitten ei auttanut muu kuin alkaa tukea sitä pystyyn ja hoitamaan tosissaan.
Vuosi oli 1971, kun Aho siirtyi Rukatunturi Oy:n ja Rukakeskus Oy:n pääomistajaksi. Siihen aikaan Aho toimi myös ilmavoimien ylilääkärinä, ja tarmokas mies hoiti lyhyillä yöunilla virkaansa ja Rukan kehitystä. Kotonakin kiirettä riitti, siitä piti huolen Jussin ja Eila-vaimon viisihenkinen lapsikatras.
Aho oivalsi nopeasti, että kehittyäkseen hiihtokeskuksena paikka tarvitsee lisää petipaikkoja – ja paljon. Ensimmäisenä laajennettiin Rukahovia ja rakennettiin uusi Kelokaltiokylä. Syyskuussa 1974 Helsingin Sanomien ykkösuutisena oli “Sadan miljoonan lomakeskus Rukalle”.
Lama kurittaa hiihtokeskuksia
Investointitahti oli hurjaa ja riskialtista – esimerkiksi vuonna 1984 liikevaihto oli noin kahdeksan miljoona markkaa ja velkoja yli kymmenen ja puoli miljoonaa. Intohimo vei kuitenkin projekteja eteenpäin ja hiihtokeskus kasvoi kohisten. Vuonna 1990 Ruka valittiin kaikkien aikojen ensimmäiseksi Vuoden Hiihtokeskukseksi.
Kuva: Tuulahdus neonvärisiltä vuosikymmeniltä 80–90-luvulta.
Sitten lama iski kunnolla. Hiihtokeskuksia meni nurin oikealta ja vasemmalta.
– Se oli kovaa aikaa. Mutta mua ei pankit uskaltaneet pusertaa, kun kukaan ei tiennyt kenen primääriasiakas minä olen ja kenelle jää mustapekka käteen. Ne jätti minun rauhaan ja olettivat, että Jussi hoitaa jotenkin asiansa, Aho muisteli myöhemmin.
Ja Jussi hoitikin perheensä vankalla tuella asiansa niin, että Rukan tarina sai jatkoa. Jussin ja Eilan harras toive oli, että yritystoiminta saataisiin siirrettyä pariskunnan lapsille. Kuoppaisen vuosikymmenen jälkeen Rukan suurmies siirsi vetovastuun lapsille vuonna 1999.
Perheyritys toisessa polvessa
Sukupolvenvaihdoksen myötä Rukakeskuksen omistavat nykyisin Jussin ja Eilan lapset Kari-Jussi Aho, Miia Porkkala, Annakaija Lappalainen, Antti Aho sekä Ville Aho. Jos Rukan kasvu oli nopeaa Jussin aikakaudella, sitä se on ollut myös toisen sukupolven ohjauksessa. Yksi oleellinen asia on kuitenkin toisin: isojen velkataakkojen ajat ovat takanapäin ja kasvu tehdään vastuullisesti. Siitä hyvä esimerkki on autottoman lomailun kehittäminen. Parikymmentä vuotta sitten Rukan kylään saapuessa vastassa oli iso aukio täynnä parkkipaikkoja. Nykyisin näkymä on vaihtunut eloisaksi kävelykyläksi, jossa on lukuisia ravintoloita, monta hotellia sekä se mistä kaikki lähti liikkeelle – Rukan aivan ensimmäinen laskettelurinne.
Kuva: Rukan kylä ja rinteet Polar Night Light Festivalin valaistuksessa.
70 vuodessa se rinne on saanut seurakseen 40 muuta rinnettä sekä 22 hissiä. Pienten porukoiden “mutkamäenlaskusta” lähtenyt kipinä on kasvattanut Rukasta ympärivuotisen matkailukeskuksen. Jussin alkuperäinen visio ohjaa kehitystä edelleen: tehdään Rukasta maan suosituin ja suurin hiihtokeskus.
